On ihmeellistä mitä enemmän ja tarkemmin tutustuu eri alueiden kansallispukuihin niin sitä kauniimmiksi ne muuttuvat: kaikki pienet yksityiskohdat avautuvat mitkä tekevät jokaisesta puvusta erityislaatuisen.
MERIKARVIAN puvun valinta ei ollut lopulta vaikea koska tyttärelleni oli tärkeää myös muisto omista juuristaan - hän on isänsä puolelta vahvasti "Merikarvialainen". Työläintä puvun valmistamisessa oli tiedon ja materiaalien saanti koska Merikarvian(-kaan) puvulla ei ole "kotia".
Oltuani yhteydessä Merikarvian kuntaan sain Merja Latvalan yhteystiedot... ja onnekseni oli juuri kansalaisopiston kurssi alkamassa - tosin Siikaisissa. Niinpä ajelin väliä Lieto - Siikainen joka toinen viikko syksyn ajan. Halusin valmistaa pukua mahdollisimman lähellä sen kotikuntaa ajatuksena jos siellä olisi muita paikallisia kurssilaisia joilta saisin lisää tietoa kyseisestä puvusta. Ajatukseni osui oikeaan, tiedon lisäksi sain viettää monia mukavia hetkiä yhteisen harrastuksen ja kahvihetkien parissa :) En valitettavasti saanut isommaksi tekstiä, lukija voi joutua käyttämään suurennuslasia... minäkin käytän ... ja välillä muutenkin kuin tätä lukiessani :D
Seuraavaksi kuvia "matkan varrelta",,,
... ja tämä on ensimmäinen puku jonka ompelen kokonaan käsin - ei siis ensimmäistäkään koneommelta... oli työlästä oppia ajattelemaan että ompeleet saavat ja niiden kuuluu näkyä.
,,, paidan ja vuorin ompelu oli suhteellisen helppoa valkealla pellavalangalla ...
... mutta villakankaiden ompelu siten että pistot näkyvät kauniisti, koska ne saavat ja niiden pitää näkyä, ei ollut yhtä yksinkertaista.
... viimeistelemätön körtti yllä ...
... paidan kauluksen reikäommelta...
... ja alla liiviin tulevat hopeiset soljet. Useat kurssilaiset tilasivat samaan aikaan joten saimme hieman alennusta. Korustudio Linna Porista oli paikka ja korusuunnittelija Henna valmisti nämä upeat soljet.
... Merikarvian puvun värimaailma. Sanotaan että Puvussa on Merikarvian vihreää - minulle ei ole vielä auennut mistä se on peräisin.
Vyötärön leikattua pellavakaistaletta pellavalangalla ommeltuna. Pistot ovat näkyviä, melkein isoja mutta yritän nyt toteuttaa ohjetta " kaikki pistot koristavat" kun ommellaan käsin. Taakse ompelin keskellä rastin KT-merkiksi. Vetopoimutuksen langat näkyvät välistä.
Hameen KE-sauman ompelua vihreällä puuvillalangalla. En saanut pellavalangalla etusaumaa niin "siistiksi" että olisin halunnut jättää sern näkyviin. Koska Merikarvian pukua käytetään myös ilman esiliinaa, mielestäni oli tärkeää tämän sauman huomaamattomuus.
... mallinuken yllä ...
.
Pukuun ei varsinaisesti kuulu esiliinaa. Puvussa voi käyttää valkoista pellavaesiliina ja sellaisen helmaan valmistan alla samanlaista kirjailua kuin hihan rannekkeissa. Tyylillisesti samanlaisena se sopii pukuun olematta kuitenkaan huomiota herättävä.
Alla pukuun tuleva tykkimyssyn pohja tukilla. Toteutin tämän myssyn siten että kuivattelin paperipohjaa ensi hattutukilla yhden päivän. Sen jälkeen siirsin paperipohjan tälle pienemmälle ja pyöreämmälle tukille jotta sain muotoon lisää pyöreyttä. Sain kaksi erilaista "ohjetta" Merikarvian puvun myssyyn: Ensimmäinen olisi 1- mallin koppa ja toinen muotoiltu 2-mallin koppa. 2- mallin koppa kuulemma istuu paremmin päähän ja myös pysyy paremmin - se on malliltaan isompi. Tämä on versio 2-mallin kopasta.
... ja tässä ilman tukkia. Muotoilen korvallisia myöhemmin hieman pienemmiksi.
... vielä silkin värinäytteitä Villisilkin valikoimista. Koska mitään värinumeroa tykkimyssyn väreihin ei ole niin päätin tilata värinäytteet. Tykkimyssyn väreistä sanotaan vain punainen tai vihreä. Näin aloittelijana näissä kansallispukuihin liittyvissä hankinnoissa kokeilen eri tuottajien valikoimia ja toimitustapoja jotta selviää mikä olisi minulle toimivin.
Yllätyksiä tapahtuu ja erään ihanan porilaisen rouvan kautta sain yhteyden henkilöön jolla on vanhoja Merikarvian puvun valmistukseen tarkoitettuja materiaaleja: alla Rauman nyplätty pitsi tykkimyssyyn
...Pukuun kuuluu solkikengät. Koska muinoin kengät on teetetty suutarilla, ajattelin yrittää löytää samantapaisen toimintatavan. Kenkiks- liikkeellä on valmis Angelica-malli mikä mielestäni sopii kansallispuvun kengäksi. Heillä kengät tehdään pääasiassa vahvoista kankaista mutta myös asiakkaan omasta materiaalista. Ympäristöystävälliseen ajattelutapaan sopivat "lähihankinnat" ja suomalaisen työn arvostus. Joten... tilasin Bragelta soljet(mitkä sopivat länsimaisiin kansallispukuihin) ja lähetin paketin Sastamalaan.
... on mielenkiintoista nähdä millaiset kengät kotiin tulevat, odotan sitä kuin joululahjaa vaikka kengät eivät minulle tulekaan :D
Tässä ne nyt ovat: Kauniit, ei uskoisi että vanhasta nahkatakista syntyivät. Parasta on kuitenkin se että ne tuntuivat erittäin mukavilta sen henkilön jalassa jolle ne tulevat :)
Pukuun kuuluva vyö, Kiitos Hilkka 💖
Projekti jatkuu ja lisään kuvan valmiista puvusta tyttäreni yllä ensi keväänä. Nyt lähden jatkamaan tykkimyssylaatikon valmistelua - minulle sopii vaihteleva työskentelytapa, kiinnostus säilyy pitkänkin projektin puitteissa kun on erilaisia materiaaleja mukana.
... ja vielä toiselta puolelta - tyylitelty Merikarvian vaakuna tykkimyssylaatikossa kertoo minkä alueen myssy laatikossa uinuu :)
Jos isäni vielä eläisi niin tietäisin laatikossani olevan hienot kalanpyrstöliitokset, mutta nyt sitä koristavat pienet messinkiruuvit.
Mukavaa ja idearikasta viikonloppua kaikille !
Lopuksi vielä ... kun valmistaa pukua jolla ei ole "kotia", on ensiarvoisen tärkeää löytää yhteisö/henkilö jolla on tarvittava tietotaito, ilman kaikkia ympärilläni olevia avuliaita ihmisiä ei lopputuloksesta olisi tullut näin täydellinen. Kiitos kaikille ...
... 13.4.2019 Lindan 30- v. päivänä.
Huivi on vielä etsinnässä kun en löytänyt silkkisenä oikean sävyistä puna/vihreän kukallista :)
Alla Norjassa villaisen huivi olalla.
.jpg)
.jpg)
