keskiviikko 24. huhtikuuta 2024

Meidän häät / Our wedding in Norway

 




Our wedding in Norway  2019. My sister lives with her family  in Norway and we decided to married there.We  thought that we would keep the "proper" wedding later - when we´d have more time - well ... it hasn´t happened yet.

After the boat trip from Turku to Stockholm we drove from Stockholm to Bergen through Oslo. I´m sorry photos quality which have been taken by phone during the holiday.



                                                                It was so beautiful there.



 This photo is taken from balcony. Bergen is very beautiful city... the days we spent there  really felt a holiday.



 This is from near "fishmarketplace in port Bergen.

...


                                                                ...with my sister



            ... in the morning... curlers in my hair. My sister was my hairdresser 💓


It was difficult to find suitable dress for older bride. I designed and sewed my dress. I´ve  allways loved   Claire Bettibones dresses...  there is something magical in her wedding dresses.



 In Norway there is very good barbers. My husband went one and there was playing Hurricanes!



                                                           ... almost ready to go...



                                                 

   ... and  the special moment.













                                                         Now  to the Ulriken having dinner...



                                                                     What a view!







       Thank you for arranging this important day with amazing dinner in Ulriken for us 💓



torstai 14. maaliskuuta 2024

Ikonikurssilla ja nuttu, suhai, jakku pellavasta...

 Kaarinan kansalaisopistolla tutustuin ikonimaalaukseen. Pintaraapaisuksi jää koska mitä enemmän oppii, sitä enemmän huomaa ettei tiedä mitään.

Valitsin Konevitsan Jumalaäidin aiheeksi koska se koskettaa omaa historiaani äidin sukujuurien osalta.

Oli mielenkiintoista tutustua munatemperamaalaukseen. Siinä värit ovat niin kauniita ja luonnollisia. Ikoni maalataan siis varjosta valoon eli tummista sävyistä aloitetaan.


Mallikuva alkuperäisestä ikonista ja minun vaiheessa oleva työ.


Kultauksen kurssilla viimeistely alkaa. Alhaalla odottaa kiotaan pääsyä.


Ikonin maalaus on  rentouttavaa, ymmärrän miksi se voi olla tie ortodoksisuuteen. Alla Vanhojen tavaroiden kaupasta  Liedosta ostettu Kiota.


Maalasin vielä yhden suojelusenkeli-ikonin tyttären tyttärelleni 1-v. lahjaksi. Tästä puuttuu vielä keihään terä ja strassit sädekehästä.


Tämän työn mallina oli Istanbulissa sijaitsevan Hagia Sofian arkkienkeli Gabriel. Se on n. 5 m korkea mosaiikkityö ja vaurioitunut osittain. Jouduin täydentämään kuvaa. Alla kuva alkuperäisestä arkkienkelistä. Värit eivät valokuvissa ole ihan samat kuin luonnossa. 


Pitkän ajan jälkeen sain viimein viimeisteltyä Korpiselkäläisen suhain,

Korpiselän kaavan tapaan ja Kalevala korujen kanssa.


...vyönä  Vieljärveltä löytynyt esikuva.


...ja takaa. Kangas  oli hankala ommeltava kuviokudonnaisuuden takia, pääntien nirkkoreunan lisäsin ja se ei kuulu Korpiselän nutun esikuvaan.

 

Hame takaa katsottaessa, rusetit saavat suhain "pömpöttämään" takapuolelta. Hameen yläosa on kierrätetty, vanha pellavapöytäliina.

Aktiivisuuteni on ollut vähissä, olen alkanut sairastella joten päivityksiä tulee jälkikäteen. Meille tuli kuitenkin perheenlisäystä viime vuoden marraskuun lopulla. Hän on Millhouse´s walk to talk,  alias Uuno.
Aivan valloittava persoona, kiipeää syliin kun kyykistyy. 
... mutta siitä sitten oma tarina 😅...  Mahtavaa kevään odotusta kaikille!

lauantai 15. heinäkuuta 2023

Mollamaija, räsynykke ... muoviton nukke 1800- luvun tapaan ja yksi löytö

 ... ommeltu, sahajauholla täytetty nukke joka on maalattu öljyväreillä. Inspiraation lähteenä ihana, amerikkalainen Izannah Walker doll...

Ensimmäinen yritys jossa vartalon jatkeena on pää. Lopputulos ei ollut onnistunut ja täyttäminen oli myös vaikeaa.


Tässä täytetty, maalaamaton nukke jossa kädet vielä irrallisia. Alla pystyyn sidottu nukke jossa ensimmäinen öljyvärikerros maalattuna. Öljyväri kuivuu hitaasti joten tässä nukke- Prudence- sai odotella valmistumistaan rauhassa.


Värit syvenevät, silmät alkavat muotoutua...


... persoonallisuus muotoutuu kultaisine korvakoruineen. Surusilmäinen, vieno hymy suupielessään Prudence aloittaa matkansa.


Leninki on vanhasta miesten paidasta ommeltu siten että nappilista on selkäpuolella ja helmassa olen käyttänyt hyväksi paidan alkuperäistä helman ommelta.

Viimeisessä kuvassa käsin virkatut puuvillasukat ja pellavapaita. Pellavaiset kirjaillut kengät/tossut ovat kevyitä kävelylenkkejä varten.




Rakastan kirpputoreilla kiertelyä: siellä on historiaa, elettyä elämää,

 yllättäviä löytöjä... vähän kuin taidenäyttelyn ja basaarin yhdistelmä parhaimmillaan.
Olin katsellut seuraavaa surullista "nukkea" jo useampaan kertaan -  hän ei näyttänyt kelpaavan kenellekään.


... kädet oli vaihdettu keinokuitutrikooseen polyestervanulla ja vuosien saatossa ja leikkien myllerryksessä ne olivat löystyneet. Kasvoissa oli eletyn elämän merkkejä ja alushousut olivat myöhemmältä aikakaudelta... kuitenkin ilme oli mitä hellyttävin... minun oli suorastaan pakko antaa mahdollisuus tälle niin kutsuvasti hymyilevälle tytölle.


... riisumisen jälkeen paljastui tällainen tyttö. Vaatteet meni pesuun ja irroitin narut jolla pää oli sidottu kiinni vartaloon. Sukat oli sievästi napeilla liivin reunoissa kiinni. Liivin tahraa en saanut pois kokonaan mutta aikomuksenani ei ollutkaan tehdä tytöstä uuden veroista  vaan korjata varovasti vain merkittävät puutteet.


Irrotin kädet ja jalat, tyhjensin ne ja erottelin sahanpurut ämpäriin ja muun täytteen pöydälle järjestykseen.


Pään sisältä löytyi seuraavat kankaat jotka pesin myöhempää täyttöä varten. Pään sisällä on sanomalehteä ja tekstien perusteella ajoittaisin tytön 1940-luvulle.


Pesun jälkeen osat ennen täyttämistä. Kädet tein uudestaan värjäämättömästä puuvillasta jonka värjäsin kahvilla että ne eivät erotu liikaa. Vartaloon ja jalkojen yläosiin jouduin liimaamaan tukikangasta nurjalle puolelle pahempien vaurioiden kohdalle ja siirtämään paria ommelta.

... täytettynä ja kädet kiinnitettynä. Jalat kiinnitin "kiekkojen" avulla täyttämisen loppuvaiheessa. Näyttää vähän kalkkunalta kyllä tässä vaiheessa :D 

Tässä suunnittelen äitini 1940-luvulla kirjomastaan pöytäliinasta uutta leninkiä tytölle. Päässä näkyy täytteitä joita laitoin muutamaan paikkaan "ihon" korjaamiseksi.

Akryyleillä maalaamisen jälkeen. Silmiin ei tarvinnut tehdä korjauksia, huulen oikean puolen ulkosyrjän väriä lisäsin. Vanhoja krakleerauksia jätin näkyviin - tytön ikä saa näkyä, se antaa luonnetta.


Tässä lakkauksen ja vaatetuksen jälkeen. Tein myös pienet tossut nahkapohjilla ja ruseteilla ... tyttönen odottaa tyttärentyttäreni kasvamista palvellakseen taas seuraavat vuosikymmenet :)
Vanhat lelut ovat lumoavia ja mahdollisuuksia täynnä.

keskiviikko 28. syyskuuta 2022

... yhdellä MARTTA-nukke kurssilla... etänä...

 ... i padletin kautta.  Tässä iässä huomaa että uusien asioiden oppiminen ei ole enää niin helppoa kuin aiemmin. Käsityöt sujuvat mutta tietotekniikan käyttö kangertelee.

Olen ns. myöhäisherännäinen ja huomasin kurssin vasta kun se oli jo alkanut ja odottelen vielä nuken paperimassa-aihioita postista. Odotellessa valmistin yhden asun FINNA-museon sivuilta löytyneen esikuvan mukaan. Tarkkoja teknisiä ohjeita ei sivulla ollut mutta materiaali ja mitat löytyivät.


Löysin maalaamon ns. rättipussista kolmeen osaan  leikatun vanhan kotitakin jonka kuosi herätti mielenkiinnon ja päätin kokeilla  millaisen asun siitä saisi. Tuntui muutenkin pahalta käyttää pesuun upeaa vanhaa kuosia. Olen myös pyrkinyt leikkaamaan asut siten että vanhat ompeleet voivat olla osa asua.

 Suloinen 1920-luvulla Turussa Martta nukketeollisuuden valmistama kaunotar. Suunnitellessa joudun tasapainoilemaan uusien ja vanhojen materiaalien käytön välillä. Uusia käytettäessä löytyisi ehkä kuosiltaan parempi vaihtoehto mutta vanhoissa on usein ihastuttava ajan patina. 




Annan nukelle nimeksi Ester, yhden sukuni naisen Ester Elfving- Hällström- Ståhlberg mukaan. Hän perusti Pelastakaa lapset RY:n sodan jälkeen.


Meneillään on toinen asu, enemmän "Esterille" sopiva. Valkoinen ohut puuvilla - lähes harso - on haastava ommeltava ja iso osa on ommeltava käsin koska saumat tulevat muuten liian "koviksi" materiaaliin nähden. Hameosan leikkasin vaakaan osiin joiden väliin tulee käsin ompelemalla pitsit. Kaulus on valmis, laitoin silkkivuorin ja ompelin oikeat puolet  vastakkain koneella ja käänsin ympäri. Pukuun käytettävä puuvilla on vanhasta verhosta. Tarkoitus ei siis ole tarkasti kopioida vaan saada  ideoita kyseiseen ajankohtaan sopiville vaatteille.



Tässä puvun esikuva, taas museon FINNA- sivuilta joka on oikea aarreaitta vanhasta kiinnostuneille. Isokokoinen Martta nukketeollisuuden bebe-nukke olkihatussaan ja punaisissa remmikengissään.



... kurssi jatkuu :)

 
Marttanukke bebe 4 pää- ja käsiaihiot tulivat postissa muiden tarpeellisten välineiden kanssa. Tässä kuvassa hionta on tehty jo papereilla 320 ja 600. Vielä on yksi hintakerros ennen gesson levitystä. Hionta olikin se helppo vaihe... gesson levittäminen tasaisesti ilman siveltimen jälkiä osoittautui mahdottomaksi.
Tässä 5 ohutta kerrosta gessoa, josta viimeisen levitin sormilla koska se tasoitti parhaiten pinnan. Seuraavaksi värin sekoittaminen gessoon ja lisää kerroksia. Hioin kevyesti myös pahimpia siveltimen jälkiä jokaisen kerroksen välissä.


Tässä kuvassa jo yksi "värillinen" kerros, vielä 4 kerrosta tuli lisää.


Nyt on 6 ohutta akvarellikerrosta väriä, vuorotellen kellertävää ja punertavaa ihon väriä. Luonnossa väri on hieman "keltaisempi" kuin yllä olevassa  kuvassa.

Alhaalla viimeistelty, odottelee kasvoja :) 
Yrityksenä oli saada lopputuloksesta luonnollinen, vanhahtavan näköinen.



Välillä ompelin nuken alushameen vanhoista tyynyliinoista jotka olivat jo parhaat päivänsä nähneet. Käytin myös teetä värjäämiseen. Ompelin osan käsin ja osan koneella, saumuria en käyttänyt kun se on niin  uusi kone.



Housut on kivasti ommeltu yhteen hameosan kanssa. Kokonaisuudesta tulee myös mukavan  muhkean oloinen. Tein pienen kirjailun puuvillaisella virkkauslangalla linnunsilmäpistoin, se on kuitenkin vanha suomalainen tapa kirjoa.


                                                                    Valmis asu




Kurssi on antoisa myös siksi että olen oppinut käyttämään i padletia. Kuulun ikäpolveen jolla ei ole ollut minkäänlaista koulutusta kyseiselle alalle opiskeluvuosinani.... ja käsin ompelu on suorastaan terapeuttista jossa hurahtaa kevyesti muutama tunti.


Kurssimme opettaja/vetäjä on ollut sairaslomalla. Onneksi hän on nyt tervehtynyt - ja voi ohjata kasvojen viimeistelyssä. Olen sillä tavalla "huono oppilas" kun olen kärsimätön. En saanut jätettyä tauolle Marttaani, vaan maalasin itsekseni kasvot tähän pisteeseen. Koska kyseessä on ensimmäinen Marttani niin en osaa sanoa lopputuloksen oikeellisuudesta  paljonkaan. Henkilökohtaisesti tykkään nuken päästä, siitä ei tullut ainakaan uuden näköistä. Viimeisen maalauskerroksen maalasin ohuella ruskealla jota hioin osittain pois. Koloihin jäi siten tummempaa väriä, joku saattaa toki pitää tätä myös epäonnistuneena työnä.

Alla nauhaksi sidottu pellavahius menossa värjäykseen. Käytin vanhaa maalikaukaloa koska se on sopivan leveä. Pellavan selvittelyssä oli kova työ sormien avulla vaikka vain kastoin kuidut liemeen. Värinä käytin tavallista kaupasta saatavaa Nitor-tekstiiliväriä, sävy oli suklaanruskea.


Martan pään muoto on takaa niin suora että oli vaikea saada peruukin pohjaa "istuvaksi". Ompelin sen vuoksi puuvillakankaasta kolmesta kappaleesta tyköistuvamman pohjan. Sivuilla on kuvassa näkyvät sivukappaleet ja keskellä pitkä suikale joka on leveämpi keskeltä. Tätä mallia on käytetty mm. kun ommellaan lampaan nahkasta peruukki.


Sidoin hiukset löyhästi silkkinauhalla. Kihartamiseen käytin sanomalehdestä revittyjä suikaleita niin sain pienet rullat. Alhaalla kuva pellavaperuukista päässä. tein aika ohuet "hiusnauhat", pellava on jäykkää ja siitä tulee helposti paksu ja vähän luonnottoman näköinen hius. Jostain välistä jopa vähän peruukin pohja pilkistää mutta mielestäni se sopii mikäli tavoitteena on vähän "nuhjaantuneen" näköinen lopputulos.
Sitten vartalon valmistukseen, mietinnän alla on myös nahka, löysin kirpparilta vanhan vaalean nahkatakin jota voisi hyödyntää tässä 

                                                Lopuksi kuva valmiista puuvillamekosta. 

Kurssi on lopuillaan, ommeltu, täytetty vartalo on yhdistetty pääaihioon ja käsiin. Silkkisukat vain asunaan...
Silmien alaosan kajal on poistettu ja hampaita muutettu, nyt läpäissee tarkastuksen :)


                                            Valmis nukke, Ester Ståhlbergin innoittamana...(nahkakengät tein itse)


Ester Ståhlberg ja puolisonsa Suomen ensimmäinen presidentti K.J. Ståhlberg (kuvan lähde:Ilta-Sanomat, artikkeli)


valmistin myös bebe 3 nuken...samalla tekniikalla kaikkine hiomisineen...


Maalaus aloitettu, Alushame näkyy taustalla.




Puku takaa. Kangas on vanhasta puserostani ja sukkien silkkitrikoo samaa kuin isommassa nukessa. Hatun lieriin ja takaosan liehukkeeseen käytin puseron hihat. Puseron helma oli kaunis joten jätin sen sellaisenaan mekon helmaksi. Vanhoista vaatteista voi hyvin käyttää hyödyksi jo olemassa olevia saumoja.

Peruukki puuttuu vielä, kengät löysin Vanhasta Nestorista Maskusta. Sukkien silkkitrikoo on aikoinaan Silkkituonti Merja Sorrilta ostettu.





Kiitos kaikille kurssilaisille, oli antoisa kurssi 😊